Kela-korvausten nosto on ideologista politiikkaa

TekijäTeppo K

Hallitus päätti nostaa yksityisten terveyspalveluiden kelakorvausta. Vuoden 2024 alusta alkaen, kela korvaa yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan. Samalla hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suurenee 15,50 eurosta 30 euroon.

Kelakorvausten noston hintalappu hallituskaudelle on yhteensä 500 miljoonaa euroa. Hallitus perustelee korvausten nostamista hoitojonojen purkamisella ja hyvinvointialueiden taakan keventämisellä. Todellisuudessa perustelut eivät pohjaudu tiedossa oleville faktoille.

Kun katsoo historiaa, Kela-korvausten kanssa puljaaminen tuntuu erikoiselta. Kelakorvausten nostamista kokeiltiin Vanhasen kaudella laihoin tuloksi. Kelan selvitysten mukaan korvausten nosto ei vaikuttanut merkittävässä määrin yksityisten palveluiden käyttöön. Sen sijaan valtion menot kasvoivat. Osa yksityisistä lääkäreistä nosti hintojaan niin, että korvauksesta saatava hyöty jäi vähäisemmäksi, mitä oli alun perin arvioitu.

Entä mitä tapahtuu jos kela-korvauksia päätetään leikata? Sanna Marinin hallitus päätti leikata yksityisen kela-korvauksista. Korvausten leikkaamisella ei ollut juuri mitään vaikutusta yksityisten palveluiden käyttöön. Tämän lisäksi kelan selvitys osoitti sen, että yksityisen sairaanhoidon palveluista kelakorvauksia maksettiin eniten suurituloisille. Siis niille, jotka käyttävät yksityisiä palveluita kela-korvauksesta huolimatta.

Tätä taustaa vasten on hallituksen perustelut evät ole uskottavia. Kela-korvaus ei vaikuta juuri millään tavalla hoitojonoihin. 30 euron kelakorvaus ei pura julkisen terveydenhuollon jonoja. Korvaus hyödyttää eniten niitä, jotka yksityistä pystyisivät käyttämään muutenkin. Jonojen purkamisen sijaan valtion menot kasvavat ja todennäköistä on, että yksityisten palveluiden hinnat nousevat taas niin, että kela-korvausten hyöty jää olemattomaksi. Kela-korvaukset ovat tehoton keino purkaa hoitojonoja, ja nämäkin miljoonat olisi voinut ohjata hyvivointialueiden tarpeisiin. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden sijaan, hallitus päätti ideologisesti tukea yksityisiä terveysjättejä 500 miljoonalla tällä hallituskaudella.

Samankaltaiset artikkelit

  • Hallitus ajaa sotelaivaa karille

    TekijäTeppo K

    Hallituksen politiikka pahentaa hyvinvointialueiden kriisiä. Jokainen hyvinvointialue on alijäämäinen, minkä takia alueiden on pakko tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Jokainen meistä on varmasti sitä mieltä, että toiminnan kehittäminen ja kestävä talouspolitiikka ovat kannatettavia asioita. Alueilla on kuitenkin käymässä nyt niin, että epärealistisen tiukka sopeuttamisaikataulu, sekä rahoitusleikkaukset ajavat sotelaivaa kohti karikkoa. Hyvinvointialueille on annettu säästötoimenpiteiden toteuttamiseen ja…

  • |

    Kunta- ja aluepolitiikka on mielenterveyspolitiikkaa

    TekijäTeppo K

    Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kymmenen viime vuoden aikana 12–17-vuotiaiden nuorten psykiatristen häiriöiden diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on lisääntynyt 50 %. Ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi koko 2000 luvun. Nyt jos koskaan tarvitaan oikeanlaisia poliittisia päätöksiä ja yhteistyötä, jotta ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon voidaan panostaa riittävästi. Mielenterveysongelmia voidaan hoitaa…

  • Yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa kunta- ja aluepolitiikalla

    TekijäTeppo K

    Joka kymmenes suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on yleisempää nuorilla – yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 % kokee yksinäisyyttä ja lähes neljäsosa korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on myös yksi suurimmista ikäihmisten terveysriskeistä. Yksinäisyys ei katso ikää, elämäntilannetta tai asuinpaikkaa. Usein yksinäisyys jää näkymättömäksi, mutta sen vaikutukset ovat konkreettisia: yksinäisyys heikentää terveyttä, lisää psyykkistä kuormitusta…

  • Rikkaiden veroalennukset eivät luo talouskasvua

    TekijäTeppo K

    Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii miljardiluokan veroalennuksia yrityksille. Perustelut ovat tuttuja: talouskasvu ja niin sanottu valumaefekti, jonka paikkansapitävyys on useissa tutkimuksissa kyseenalaistettu. EK:n laskelmissa veroalennukset näyttäytyvät lähes automaattisena talouskasvuna, vaikka todellisuudessa vaikutus on kyseenalainen. Valumaefektillä tarkoitetaan oletusta siitä, että rikkaiden vaurastuminen hyödyttäisi myös köyhempiä esimerkiksi investointien ja työpaikkojen kautta. Useat taloustieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että…

  • Vahvan ja välittävän Suomen sosiaaliturva

    TekijäTeppo K

    Nykyinen hallitus on aikeissa toteuttaa ennennäkemättömiä leikkauksia ja ”uudistuksia” sosiaaliturvaan. Näin sosiaalialan ammattilaisena uudistukset ovat melko kylmäävää luettavaa. Leikkauksia on tulossa toimeentulotukeen, yleiseen asumistukeen, työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, kuntoutusrahaan ja vanhempainpäivärahaan ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan kokonaan. Yksi käsittämättömimmistä toimenpiteistä on tulevat uudistukset, eli leikkaukset toimeentulotukeen. Päätös leikata toimeentulotuesta on todella poikkeuksellinen, koska edes valtiovarainministeriö ei ehdottanut toimenpidelistassaan leikkauksia…

  • Kestävä Sote rakennetaan hyvinvointialueiden, osuuskuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöllä

    TekijäTeppo K

    Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava. Oikeistohallituksen likinäköinen talous- ja sosiaalipolitiikka on ajanut Sote-palvelut ennennäkemättömään kriisiin. Tällä hallituskaudella hyvinvointialueet on ajettu poliittisilla päätöksillä tilanteeseen, jossa niiden pitää valita mitä lakia rikotaan. Oikeistolaisen politiikan taustalla on jalo ajatus siitä, että kasvavia sote-kustannuksia halutaan hillitä. Ratkaisuksi oikeisto on tarjonnut lähinnä leikkauksia palveluihin sekä palveluiden…

Vastaa