Hallitus päätti nostaa yksityisten terveyspalveluiden kelakorvausta. Vuoden 2024 alusta alkaen, kela korvaa yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan. Samalla hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suurenee 15,50 eurosta 30 euroon.
Kelakorvausten noston hintalappu hallituskaudelle on yhteensä 500 miljoonaa euroa. Hallitus perustelee korvausten nostamista hoitojonojen purkamisella ja hyvinvointialueiden taakan keventämisellä. Todellisuudessa perustelut eivät pohjaudu tiedossa oleville faktoille.
Kun katsoo historiaa, Kela-korvausten kanssa puljaaminen tuntuu erikoiselta. Kelakorvausten nostamista kokeiltiin Vanhasen kaudella laihoin tuloksi. Kelan selvitysten mukaan korvausten nosto ei vaikuttanut merkittävässä määrin yksityisten palveluiden käyttöön. Sen sijaan valtion menot kasvoivat. Osa yksityisistä lääkäreistä nosti hintojaan niin, että korvauksesta saatava hyöty jäi vähäisemmäksi, mitä oli alun perin arvioitu.
Entä mitä tapahtuu jos kela-korvauksia päätetään leikata? Sanna Marinin hallitus päätti leikata yksityisen kela-korvauksista. Korvausten leikkaamisella ei ollut juuri mitään vaikutusta yksityisten palveluiden käyttöön. Tämän lisäksi kelan selvitys osoitti sen, että yksityisen sairaanhoidon palveluista kelakorvauksia maksettiin eniten suurituloisille. Siis niille, jotka käyttävät yksityisiä palveluita kela-korvauksesta huolimatta.
Tätä taustaa vasten on hallituksen perustelut evät ole uskottavia. Kela-korvaus ei vaikuta juuri millään tavalla hoitojonoihin. 30 euron kelakorvaus ei pura julkisen terveydenhuollon jonoja. Korvaus hyödyttää eniten niitä, jotka yksityistä pystyisivät käyttämään muutenkin. Jonojen purkamisen sijaan valtion menot kasvavat ja todennäköistä on, että yksityisten palveluiden hinnat nousevat taas niin, että kela-korvausten hyöty jää olemattomaksi. Kela-korvaukset ovat tehoton keino purkaa hoitojonoja, ja nämäkin miljoonat olisi voinut ohjata hyvivointialueiden tarpeisiin. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden sijaan, hallitus päätti ideologisesti tukea yksityisiä terveysjättejä 500 miljoonalla tällä hallituskaudella.