Suomessa on käynnissä ideologiset talkoot. Julkisen talouden sopeuttamisen varjolla ollaan heikentämässä merkittävästi monen suomalaisen asemaa. Leikkaukset kohdistuvat suurilta osin pienituloisiin osa- ja keikkatyötätekeviin samalla, kun hyvätuloisille annetaan veroalennuksia ja uutta velkaa otetaan ennätysmäärä.
”Uudistuksilla” on vaikutuksia monen Suomalaisen taloudelliseen tilanteeseen. Monet näistä heikennyksistä tulevat vaikuttamaan myös HOK-Elannon työntekijöiden elämään.
Erilaisista tilanteista riippuen, henkilön tulot voivat muodostua etuuden, kuten asumistuen ja palkkatulon yhdistelmästä. Osa ei syystä tai toisesta pysty tekemään kokoaikatyötä tai sitä ei ole saatavilla. Kaupan ala on yksi esimerkki alasta, jossa tehdään paljon määräaikaista keikka- tai osa-aikatyötä.
Leikkausten myötä esimerkiksi kaupassa tai ravintolassa osa-aikatyötä tekevä, alaikäisen lapsen huoltaja voi menettää ison osan tuloistaan leikkausten myötä. Samalla työntekijä joutuu pohtimaan tarkemmin sitä, onko työn vastaanottaminen enää kannattavaa.
Leikkaukseta tulevat siis vaikuttamaan myös HOK-Elannon työntekijöihin. Tässä kirjoituksessa käyn läpi teemoja ja tavoitteita, joita itse sitoudun edistämääm, jos tulen valituksi HOK-Elannnon edustajistoon. Kirjoituksen loppuosassa kerron yleisesti niistä sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden ”uudistuksista” joilla toidennäköisimmin on eniten vaikutusta HOK-Elannon työntekijöihin.
Pidetään huolta työntekijöistä ja reiluista työehdoista
Näinä aikoina ei voi olla liikaa korostamatta sitä, miten tärkeää on pitää kiinni siitä hyvästä, mitä HOK-Elanto on jo saavuttanut. HOK-Elannon toiminta on monella mittarilla erinomaisella tasolla. Yhtenä esimerkkinä vuosittain toteutettava työtyytyväisyystutkimus, jonka mukaan HOK-Elantolaisten tyytyväisyys työpaikkaansa on hyvällä tasolla.
Hallituksen toimet osoittavat kuitenkin sen, että tähän ei voi tuudittautua. Reilumman työelämän puolustamisen ja rakentamisen eteen täytyy tehdä aktiivista työtä jatkossakin. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että HOK-Elanto jatkaa reilulla linjalla, vaikka lainsäädäntö antaisikin tulevaisuudessa mahdollisuuden valita toisin. HOK-Elannon on kunnioitettava ihmisoikeuksia,
tasa-arvoa ja syrjintäkieltoa sekä edistettävä monimuotoisten työyhteisöjen syntymistä.
HOK-Elanto on iso työnantaja Uudellamaalla. Isolla toimijalla on myös paljon vaikutusvaltaa työmarkkinoilla. On erityisen tärkeää, että HOK-Elannossa varmistetaan reilut työehdot ja hyvä palkkataso, hallituksen heikennyksistä huolimatta. Työntekijät ovat HOK-Elannon tärkein voimavara, joiden hyvinvoinnista täytyy pitää hyvää huolta.
Palkkauksen tulee olla reilu ja sillä pitää tulla toimeen. HOK-Elannon tulee pyrkiä jakamaan tulosta oikeudenmukaisemmin myös työntekijöille, kehittämällä reilumpaa tulospalkkausjärjestelmää.
HOK-Elannossa reiluus edellyttää työntekijöiden kuuntelemista ja yhteistä työtä epäkohtien parantamisen eteen. Työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita työn kehittämisen ja parantamisen näkökulmasta, joten on tärkeää, että työntekijöitä kuunnellaan päätöksenteon kaikilla tasolla.
Työntekijöille tulee tarjota parempia mahdollisuuksia saada ääntään kuuluviin. Työntekijöiden ja edustajiston välisen viestinnän kynnystä tulee madaltaa ja HOK-Elannossa pitää ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja kanavia, joiden avulla on parempi mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. HOK-Elannossa voidaan ottaa käyttöön aloitekavana työtnekijöille, jonka kautta aloitteita voisi saada vietyä edustajiston käsittelyyn. Toimivia vaikuttamisen rakenteita ja käytänteitä pitää vahvistaa. Työntekijöiden oikeuksia pitää tuoda enemmän esiin työpaikoilla ja työntekijöitä tulee kannustaa järjestäytymään.
Työntekijät ovat HOK-Elannon tärkein voimavara. Työnteijät ovat parhaita asiantuntijoita työnkehittämisen ja parantamisen näkökulmasta, joten on tärkeää, että työntekijöitä kuunnellaan päätöksenteon kaikilla tasolla.
Osa-aikaisten työntekijöiden olosuhteet tulevat olemaan nykyistä hankalammat hallituksen linjausten takia. Siksi on tärkeää, että kokoaikaisten työntekijöiden määrää pyritään lisäämään ja osa-aikaisten viikkotuntiaika pitää asettaa 18-tunnin minimiin, ellei työntekijän pyynnöstä sovita lyhyempää työaikaa tai ns. nollatuntisopimusta. Työntekijöiden määrä vaikuttaa oleelliseti myös työturvallisuuteen, kun työvuoroissa on riittävästi työntekijöitä samaan aikaan töissä.
Automaation ja itsepalvelun käytön lisääntymisen myötä, HOK-Elannossa tulisi tutkia mahdollisuutta ottaa käyttöön kuuden tunnin työpäivä, tai nelipäivänen työviikko.
Sosiaaliturvaleikkaukset
Yleisen asumistuen leikkaus on yksi oleellisimpia asioita, jotka heikentävät työssä käyvien taloudellista tilannetta. Yleiseen Asumistukeen tehdään useita leikkauksia, jotka alentavat maksettavan tuen tasoa ja vaikeuttavat osa-aikatyön tai keikkatyön vastaanottamista.
Yleisessä asumistuessa on 300 euron ansiotulovähennys, joka siis tarkoittaa sitä, että asumistukea laskettaessa, ruokakunnan yhteenlasketuista tuloista vähennetään 300 euroa. Eli 300 euroa ei oteta tuloina huomioon. Huhtikuun alusta ansiotulovähennys poistuu kokonaan käytöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulojen määrä on laskennallisesti aikaisempaa suurempi. Asumistuessa on tulorajat, joten mitä suuremmat tulot, sitä pienempi asumistuen määrä. Ansiotulovähennys on yleisen asumistuen suojaosa. Työttömyyskorvauksessakin on niin ikään 300 euron suojaosa, joka myös poistuu käytöstä huhtikuun alussa.
Suojaosien poistamisen lisäksi, lapsikorotusten poisto eri etuuksista heikentää monen etuudensaajan taloudellista tilannetta. Alaikäisten lasten huoltaja on voinut saada esimerkiksi työmarkkinatukeen korotusosan. Lapsikorotukset poistuvat huhtikuun alussa.
Pahimmassa tapauksessa hallitus luo lisää kannustinloukkuja ja pudottaa ihmisiä toimeentulotuelle. Leikkaukset osuvat kipeimmin köyhiin ja työttömiin, mutta myös niihin, joiden on ollut mahdollista työskennellä vain osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti, esimerkiksi kaupoissa tai ravintoloissa. Nyt pienenkin työkeikan vastaanottaminen on vaikeampaa.
Työmarkkinauudistukset
Hallituksen kaavailemissa työmarkkina”uudistuksissa” on sama ideologia, kuin sosiaaliturvaleikkauksissa. Sanotaan, että kehitetään työmarkkinoita, mutta todellisuudessa viedään kehitystä vuosia taaksepäin ja Suomea kohti palkansaajavihamielisempää työmarkkinaa.
Hallituksen tavoitteena on lisätä määräaikaisten sopimusten käyttöä, ottaa käyttöön vientivetoinen palkkamalli, helpottaa irtisanomisia sekä laajentaa paikallista sopimista myös järjestäytymättömiin työnantajiin. Lisäksi sairausloman ensimmäisestä päivästä halutaan palkaton ja lakko-oikeutta halutaan rajoittaa.
Lakko-oikeuden rajaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijöiden mielipiteen ilmaisuoikeutta rajoitetaan. Tavoitteena on rajata poliittiset lakot vuorokauden mittaisiksi. Julkisuudessa on ollut keskustelua jopa poliittisten lakkojen kieltämisestä. Rajaamisella heikennettään työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, tilanteissa, joissa oikeuksien puolustaminen on tarpeen. Poliittisten lakkojen rajaamisen lisäksi, hallitus aikoo rajoittaa mahdollisuutta tukilakkoihin.
Tällä pyritään murentamaan solidaarisuutta ja muiden alojen mahdollisuuksia tukea esim. matalapalkka-aloja työtaisteluissa. Tukilakot ovat oleellinen väline työtaisteluissa ja niillä oli merkittävä rooli esimerkiksi Postin työehtoshoppailun estämisessä. Lakkojen rajaamisen lisäksi on kaavailtu henkilökohtaisia lakkosakkoja poliittisiin lakkoihin osallistuneille. Sakkokäytäntö ei ole käytössä missään muussa pohjoismaassa.
Paikallisen sopimisen lisäämisellä tavoitellaan sitä, että työehdoista voitaisiin sopia paikallisesti myös yrityksissä, jotka eivät ole järjestäytyneitä. Paikallisen sopimisen laajentaminen aiheuttaa sen, että työntekijän edunvalvonta heikkenee. Jatkossa työnantaja voisi sopia työehdoista ohi luottamusmiehen, käytännössä niin, että kaikkien työehdoista sovitaan henkilöstön enemmistön kanssa.
Vientivetoinen palkkamalli tarkoittaa sitä, että Suomessa olisi jatkossa palkkamalli, jossa vientialat määrittelevät muiden alojen palkankorotusten katon. Jos niin sanottu vientimallin viedään maaliin, palkkaerojen kaventaminen ja poistaminen käy mahdottomaksi, koska tietyt alat määrittelevät muiden alojen palkkatason enimmäismärään, jota ei voi ylittää. Tämä koskee erityisesti julkista sektoria, mutta myös yksityisellä sektorilla olevia alipalkattuja aloja.
Irtisanomisia pyritään helpottamaan muuttamalla lakia niin, että irtisanomisperusteeksi riittää jatkossa asiallinen syy. Nykylaissa irtisanomiseen pitää olla painavat ja asialliset syyt. Riskinä on, että irtisanomisia tehdään jatkossa heikommilla perusteilla.
Määräaikaisia työsopimuksia pyritään lisäämään siten, että jatkossa vuoden määräaikaisuudelle ei tarvita mitään erityistä perustetta. Tällä hetkellä työsopimus on lähtökohtaisesti tehtävä toistaiseksi voimassa olevana, jos määräaikaisuudelle ei ole perustetta. Perusteita voivat olla esimerkiksi sijaisuus tai se, että työntekijää tarvitaan tietyn ajan kestävään projektiin.
Sairausajan palkkausta aiotaan muuttaa siten, että ensimmäiseltä sairauslomapäivältä ei maksettaisi palkkaa, ellei työ- tai työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos sairausloma kestää yli viisi päivää, palkka kuitenkin maksettaisiin myös ensimmäiseltä päivältä.
Edustajistolla on väliä! Anna äänesi kaikille reilun ja vastuullisen osuuskaupan puolesta HOK-Elannon edustajistovaaleissa 10. – 22.4.2024.
Jos haluat tutustua tarkemmin teemoihini ja tavoitteisiini, löydät lisätietoa täältä!