Vaalitenttikauden startti ja koulutuspolitiikkaa

Kevään vaalitenttikausi starttasi lauantaina erittäin tärkeän, ellei jopa tärkeimmän vaaliteeman äärellä. Nimittäin koulutuspolitiikan äärellä. OAJ:n järjestämässä vaalitentissä kuultiinkin monenlaisia näkökulmia koulutukseen ja sen tulevaisuuteen liittyen. Tentissä Minja Koskela kiteytti asian hyvin: Koulu on yksi hyvinvointivaltion kulmakivistä. Ja näinhän se on. Kasvatuksella ja koulutuksella on merkitystä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta. Eikä siinä vielä kaikki! Koulutus on SE tekijä, joka muokkaa tulevaisuuden yhteiskuntaa kasvattamalla ja kouluttamalla tulevaisuuden osaajia ja päättäjiä.

Koulu ei ole mikään erillinen saareke suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen resurssit ja olosuhteet määrittävät pitkälti sen, miten kouluissa pystytään toteuttamaan tasa-arvoinen opetus ja kasvatus sekä mahdollistamaan jokaisen potentiaali erilaisista haasteista huolimatta.  Jos tuen tarpeessa olevia ei pystytä tukemaan riittävästi, on koulutusleikkauksilla heijastevaikutuksia myös muuhun yhteiskuntaan, varsinkin pitkällä aikavälillä.

Ja sama toisin päin: perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tasot ja erilaiset haasteet näkyvät väistämättä koulujen ja oppilaitosten arjessa. Esimerkiksi tällä hallituskaudella tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset, työttömyyden kasvu tai hoitoon pääsyn hankaloituminen vaikuttava monen perheen ja opiskelijan hyvinvointiin ja oppimisen edellytyksiin. Koulutukseen ja siellä saatavaan tukeen investoiminen olisikin erittäin kannattavaa, koska se säästää yhteiskunnan kustannuksia. Vaikka asiat ovat monella mittarilla edelleen hyvin, nykyinen leikkauspolitiikka ei helpota kenenkään tilannetta. Säästöt koulutuksesta tulevat aiheuttamaan kustannuksia toisaalla varsinkin pitkällä aikavälillä. Koulutuksesta ei ole todellakaan varaa leikata.

Toisin kun hallitus väittää, se kyllä leikkaa ( ja on jo leikannut) koulutuksesta. Kysykää vaikka ammattikouluilta, jossa 100 miljoonan euron rahoitusleikkaukset ovat johtaneet opettajien ja muun henkilöstön irtisanomisiin. Ja vaikka hallitus jyvittää perusopetukseen 200 miljoonaa euroa lisää, se leikkaa toisaalla niin, että koulutuksen kokonaisrahoitus vähenee entisestää. Koulutus ei ole hallituksen erityissuojeluksessa. Ei ole koskaan ollutkaan.

Alue- ja kuntavaalit ovatkin suurelta osin koulutusvaalit. Hallitus luo politiikallaan kyllä hankalat olosuhteet kuntiin, mutta paljon on edelleen kiinni siitä, minkälaista politiikkaa toteutetaan kaupungin valtuustossa. Poliittiset päätökset ovat aina arvovalintoja. Ja sillä on todellakin väliä, millä arvopohjalla kunnissa päätöksiä tehdään.

Kuten ensimmäisessä vaalitentissäkin kävi ilmi, Vasemmiston linja on selvä. Vasemmistoliitto tavoittelee tasa-arvoista, laadukasta ja oikeudenmukaista kasvatusta ja koulutusta kaikille. Tämä tavoite saavutetaan niin, että varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksilla turvataan riittävät opetuksen ja ohjauksen resurssit ja panostetaan oppimisen tukeen sekä ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon. Kasvatukseen ja koulutukseen kannattaa investoida.

Samankaltaiset artikkelit

  • Yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa kunta- ja aluepolitiikalla

    Joka kymmenes suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on yleisempää nuorilla – yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 % kokee yksinäisyyttä ja lähes neljäsosa korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on myös yksi suurimmista ikäihmisten terveysriskeistä. Yksinäisyys ei katso ikää, elämäntilannetta tai asuinpaikkaa. Usein yksinäisyys jää näkymättömäksi, mutta sen vaikutukset ovat konkreettisia: yksinäisyys heikentää terveyttä, lisää psyykkistä kuormitusta…

  • Ammatillisten koulutusten tutkintoaikoja ei pidä lyhentää

    Valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti viestipalvelu X:ssä leikkausta ammatillisten koulutusten tutkintoaikoihin. Näkemys ei ole suinkaan uusi, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on ehdottanut aikaisemmin samaa. Toteutuessaan koulutusaikojen lyhentäminen olisi leikkaus, joka lisäisi erityisesti nuorten opiskelijoiden epätasa-arvoa, ja heikentäisi ammattikoulujen mahdollisuuksia selviytyä vastuistaan. Ehdotus kertoo ennen kaikkea siitä, että valtiovarainministeri tai budjettipäällikkö eivät tiedä mistä puhuvat. Koulutusaikojen leikkaaminen…

  • |

    Kunta- ja aluepolitiikka on mielenterveyspolitiikkaa

    Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kymmenen viime vuoden aikana 12–17-vuotiaiden nuorten psykiatristen häiriöiden diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on lisääntynyt 50 %. Ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi koko 2000 luvun. Nyt jos koskaan tarvitaan oikeanlaisia poliittisia päätöksiä ja yhteistyötä, jotta ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon voidaan panostaa riittävästi. Mielenterveysongelmia voidaan hoitaa…

  • Hallitus ajaa sotelaivaa karille

    Hallituksen politiikka pahentaa hyvinvointialueiden kriisiä. Jokainen hyvinvointialue on alijäämäinen, minkä takia alueiden on pakko tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Jokainen meistä on varmasti sitä mieltä, että toiminnan kehittäminen ja kestävä talouspolitiikka ovat kannatettavia asioita. Alueilla on kuitenkin käymässä nyt niin, että epärealistisen tiukka sopeuttamisaikataulu, sekä rahoitusleikkaukset ajavat sotelaivaa kohti karikkoa. Hyvinvointialueille on annettu säästötoimenpiteiden toteuttamiseen ja…

  • Kela-korvausten nosto on ideologista politiikkaa

    Hallitus päätti nostaa yksityisten terveyspalveluiden kelakorvausta. Vuoden 2024 alusta alkaen, kela korvaa yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan. Samalla hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suurenee 15,50 eurosta 30 euroon. Kelakorvausten noston hintalappu hallituskaudelle on yhteensä 500 miljoonaa euroa. Hallitus perustelee korvausten nostamista hoitojonojen purkamisella ja hyvinvointialueiden…

  • Vahvan ja välittävän Suomen sosiaaliturva

    Nykyinen hallitus on aikeissa toteuttaa ennennäkemättömiä leikkauksia ja ”uudistuksia” sosiaaliturvaan. Näin sosiaalialan ammattilaisena uudistukset ovat melko kylmäävää luettavaa. Leikkauksia on tulossa toimeentulotukeen, yleiseen asumistukeen, työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, kuntoutusrahaan ja vanhempainpäivärahaan ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan kokonaan. Yksi käsittämättömimmistä toimenpiteistä on tulevat uudistukset, eli leikkaukset toimeentulotukeen. Päätös leikata toimeentulotuesta on todella poikkeuksellinen, koska edes valtiovarainministeriö ei ehdottanut toimenpidelistassaan leikkauksia…

Vastaa