Rikkaiden veroalennukset eivät luo talouskasvua

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii miljardiluokan veroalennuksia yrityksille. Perustelut ovat tuttuja: talouskasvu ja niin sanottu valumaefekti, jonka paikkansapitävyys on useissa tutkimuksissa kyseenalaistettu. EK:n laskelmissa veroalennukset näyttäytyvät lähes automaattisena talouskasvuna, vaikka todellisuudessa vaikutus on kyseenalainen.

Valumaefektillä tarkoitetaan oletusta siitä, että rikkaiden vaurastuminen hyödyttäisi myös köyhempiä esimerkiksi investointien ja työpaikkojen kautta. Useat taloustieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä vaikutus on vähäinen tai olematon. Sen sijaan veroalennukset johtavat varallisuuden keskittymiseen harvoille ilman, että ne parantavat talouden kokonaiskehitystä.

Talouskasvu – myös kestävä sellainen – edellyttää investointeja ja kehitystä, jotka luovat työpaikkoja ja vahvistavat yhteiskunnan taloudellista perustaa. Investointihalukkuutta lisäävät ennen kaikkea vakaus ja luottamus, eivät harvoja ja etuoikeutettuja hyödyttävät veronalennukset.

Näitä tekijöitä vahvistetaan julkisen sektorin toimilla: laadukkaalla lainsäädännöllä, koulutuksella, toimivilla sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä kulttuurin ja sivistyksen tukemisella. Vahva ja luotettava yhteiskunta tukiverkkoineen on kaikkien etu.

EK:n esittämät veroalennukset hyödyttäisivät pääosin suuryrityksiä ja varakkainta väestönosaa. Rikkaita suosiva veropolitiikka kasvattaa tuloeroja entisestään. Samalla verotulojen leikkaaminen johtaisi vääjäämättä peruspalveluiden heikentymiseen, mikä puolestaan lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Talouskasvua ei synny heikentämällä yhteiskunnan rakenteita – päinvastoin, kestävää kasvua rakennetaan panostamalla kaikkien hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin.

EK:n kuuluttama ”vuosisadan verouudistus” ei paranna taloutta vaan heikentäisi hyvinvointivaltion perustaa, joka heijastuisi lopulta koko yhteiskuntaan, myös sen varakkaimpiin jäseniin. Todellinen vuosisadan verouudistus on sellainen, joka edistää oikeudenmukaisuutta, tasaa tuloeroja ja ohjaa kulutusta ja käyttäytymistä ympäristölle kestävämpään suuntaan. Verotus voisi parhaimmillaan olla hyvä työkalu, jolla ajetaan kaikkien etua.

Samankaltaiset artikkelit

  • Hallitus ajaa sotelaivaa karille

    Hallituksen politiikka pahentaa hyvinvointialueiden kriisiä. Jokainen hyvinvointialue on alijäämäinen, minkä takia alueiden on pakko tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Jokainen meistä on varmasti sitä mieltä, että toiminnan kehittäminen ja kestävä talouspolitiikka ovat kannatettavia asioita. Alueilla on kuitenkin käymässä nyt niin, että epärealistisen tiukka sopeuttamisaikataulu, sekä rahoitusleikkaukset ajavat sotelaivaa kohti karikkoa. Hyvinvointialueille on annettu säästötoimenpiteiden toteuttamiseen ja…

  • |

    Kunta- ja aluepolitiikka on mielenterveyspolitiikkaa

    Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kymmenen viime vuoden aikana 12–17-vuotiaiden nuorten psykiatristen häiriöiden diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on lisääntynyt 50 %. Ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi koko 2000 luvun. Nyt jos koskaan tarvitaan oikeanlaisia poliittisia päätöksiä ja yhteistyötä, jotta ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon voidaan panostaa riittävästi. Mielenterveysongelmia voidaan hoitaa…

  • Vaalitenttikauden startti ja koulutuspolitiikkaa

    Kevään vaalitenttikausi starttasi lauantaina erittäin tärkeän, ellei jopa tärkeimmän vaaliteeman äärellä. Nimittäin koulutuspolitiikan äärellä. OAJ:n järjestämässä vaalitentissä kuultiinkin monenlaisia näkökulmia koulutukseen ja sen tulevaisuuteen liittyen. Tentissä Minja Koskela kiteytti asian hyvin: Koulu on yksi hyvinvointivaltion kulmakivistä. Ja näinhän se on. Kasvatuksella ja koulutuksella on merkitystä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta. Eikä siinä…

  • Yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa kunta- ja aluepolitiikalla

    Joka kymmenes suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on yleisempää nuorilla – yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 % kokee yksinäisyyttä ja lähes neljäsosa korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on myös yksi suurimmista ikäihmisten terveysriskeistä. Yksinäisyys ei katso ikää, elämäntilannetta tai asuinpaikkaa. Usein yksinäisyys jää näkymättömäksi, mutta sen vaikutukset ovat konkreettisia: yksinäisyys heikentää terveyttä, lisää psyykkistä kuormitusta…

  • Kela-korvausten nosto on ideologista politiikkaa

    Hallitus päätti nostaa yksityisten terveyspalveluiden kelakorvausta. Vuoden 2024 alusta alkaen, kela korvaa yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan. Samalla hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suurenee 15,50 eurosta 30 euroon. Kelakorvausten noston hintalappu hallituskaudelle on yhteensä 500 miljoonaa euroa. Hallitus perustelee korvausten nostamista hoitojonojen purkamisella ja hyvinvointialueiden…

  • Vahvan ja välittävän Suomen sosiaaliturva

    Nykyinen hallitus on aikeissa toteuttaa ennennäkemättömiä leikkauksia ja ”uudistuksia” sosiaaliturvaan. Näin sosiaalialan ammattilaisena uudistukset ovat melko kylmäävää luettavaa. Leikkauksia on tulossa toimeentulotukeen, yleiseen asumistukeen, työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, kuntoutusrahaan ja vanhempainpäivärahaan ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan kokonaan. Yksi käsittämättömimmistä toimenpiteistä on tulevat uudistukset, eli leikkaukset toimeentulotukeen. Päätös leikata toimeentulotuesta on todella poikkeuksellinen, koska edes valtiovarainministeriö ei ehdottanut toimenpidelistassaan leikkauksia…

Vastaa