Ammatillisten koulutusten tutkintoaikoja ei pidä lyhentää
Valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti viestipalvelu X:ssä leikkausta ammatillisten koulutusten tutkintoaikoihin. Näkemys ei ole suinkaan uusi, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on ehdottanut aikaisemmin samaa. Toteutuessaan koulutusaikojen lyhentäminen olisi leikkaus, joka lisäisi erityisesti nuorten opiskelijoiden epätasa-arvoa, ja heikentäisi ammattikoulujen mahdollisuuksia selviytyä vastuistaan. Ehdotus kertoo ennen kaikkea siitä, että valtiovarainministeri tai budjettipäällikkö eivät tiedä mistä puhuvat. Koulutusaikojen leikkaaminen ei ole ”koulutusparannus”, vaan säästötoimenpide.
Sipilän hallituskaudella koulutuksesta leikattiin yhteensä 690 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen osuus leikkauksista oli noin 250 miljoonaa euroa, joista 190 miljoonan osuus koski perusrahoitusta. Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksesta leikattiin 19 miljoonaa euroa. Samalla toteutettiin amisreformi, joka muokkasi koulutuksen rakenteita, yksilöllisti opintoja, siirsi opetuksen painotusta enemmän työpaikoille ja vähensi opetuksen määrää.
Leikkaukset kohdentuivat pääosin henkilöstöön; opettajiin ja hallintohenkilöstöön, sekä koulutiloihin. Käytännössä tämä tarkoitti siis sitä, että opiskelijamäärien kasvaessa, opettajien määrää vähennettiin. Tilannetta tuskin helpotti se, että leikkaukset kohdentuivat myös hallinnonhenkilöstöön. Edellisen oikeistohallituksen teettämät leikkaukset heikensivät merkittävästi ammattikoulujen mahdollisuuksia täyttää ne vastuut, joita yhteiskunta on sille asettanut.
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen vastuu ja tehtävä on nykypäivänä laaja. Usein muistetaan, että ammattikoulujen ensisijainen tehtävänä on tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille, mutta unohdetaan yhtä tärkeät kasvatus ja sivistystehtävät. Tämä näkyy varsinkin julkisessa keskustelussa sekä Purran tuoreessa leikkausehdotuksessa. Itseasiassa kasvatusvastuu on lisääntynyt entisestään oppivelvollisuuden laajentamisen myötä.
Kolmivuotinen koulutus takaa jatkossakin sen, että myös ammattikoulua käyvillä nuorilla on yhtäläinen mahdollisuus hakea valmistumisen jälkeen jatko-opintoihin. Kolmen vuoden koulutus antaa nuorille myös mahdollisuuden rauhassa kasvaa kohti aikuisuutta ja itsenäistymistä. On hyvä muistaa, että yksilölliset polut mahdollistavat koulutuksen suorittamisen lyhyemmässä ajassa jo nykyiselläänkin. Myös osatutkinnon suorittaminen on mahdollista keskittymällä pelkästään ammatillisiin opintoihin.
