Vaalitenttikauden startti ja koulutuspolitiikkaa
Kevään vaalitenttikausi starttasi lauantaina erittäin tärkeän, ellei jopa tärkeimmän vaaliteeman äärellä. Nimittäin koulutuspolitiikan äärellä. OAJ:n järjestämässä vaalitentissä kuultiinkin monenlaisia näkökulmia koulutukseen ja sen tulevaisuuteen liittyen. Tentissä Minja Koskela kiteytti asian hyvin: Koulu on yksi hyvinvointivaltion kulmakivistä. Ja näinhän se on. Kasvatuksella ja koulutuksella on merkitystä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta. Eikä siinä vielä kaikki! Koulutus on SE tekijä, joka muokkaa tulevaisuuden yhteiskuntaa kasvattamalla ja kouluttamalla tulevaisuuden osaajia ja päättäjiä.
Koulu ei ole mikään erillinen saareke suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen resurssit ja olosuhteet määrittävät pitkälti sen, miten kouluissa pystytään toteuttamaan tasa-arvoinen opetus ja kasvatus sekä mahdollistamaan jokaisen potentiaali erilaisista haasteista huolimatta. Jos tuen tarpeessa olevia ei pystytä tukemaan riittävästi, on koulutusleikkauksilla heijastevaikutuksia myös muuhun yhteiskuntaan, varsinkin pitkällä aikavälillä.
Ja sama toisin päin: perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tasot ja erilaiset haasteet näkyvät väistämättä koulujen ja oppilaitosten arjessa. Esimerkiksi tällä hallituskaudella tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset, työttömyyden kasvu tai hoitoon pääsyn hankaloituminen vaikuttava monen perheen ja opiskelijan hyvinvointiin ja oppimisen edellytyksiin. Koulutukseen ja siellä saatavaan tukeen investoiminen olisikin erittäin kannattavaa, koska se säästää yhteiskunnan kustannuksia. Vaikka asiat ovat monella mittarilla edelleen hyvin, nykyinen leikkauspolitiikka ei helpota kenenkään tilannetta. Säästöt koulutuksesta tulevat aiheuttamaan kustannuksia toisaalla varsinkin pitkällä aikavälillä. Koulutuksesta ei ole todellakaan varaa leikata.
Toisin kun hallitus väittää, se kyllä leikkaa ( ja on jo leikannut) koulutuksesta. Kysykää vaikka ammattikouluilta, jossa 100 miljoonan euron rahoitusleikkaukset ovat johtaneet opettajien ja muun henkilöstön irtisanomisiin. Ja vaikka hallitus jyvittää perusopetukseen 200 miljoonaa euroa lisää, se leikkaa toisaalla niin, että koulutuksen kokonaisrahoitus vähenee entisestää. Koulutus ei ole hallituksen erityissuojeluksessa. Ei ole koskaan ollutkaan.
Alue- ja kuntavaalit ovatkin suurelta osin koulutusvaalit. Hallitus luo politiikallaan kyllä hankalat olosuhteet kuntiin, mutta paljon on edelleen kiinni siitä, minkälaista politiikkaa toteutetaan kaupungin valtuustossa. Poliittiset päätökset ovat aina arvovalintoja. Ja sillä on todellakin väliä, millä arvopohjalla kunnissa päätöksiä tehdään.
Kuten ensimmäisessä vaalitentissäkin kävi ilmi, Vasemmiston linja on selvä. Vasemmistoliitto tavoittelee tasa-arvoista, laadukasta ja oikeudenmukaista kasvatusta ja koulutusta kaikille. Tämä tavoite saavutetaan niin, että varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksilla turvataan riittävät opetuksen ja ohjauksen resurssit ja panostetaan oppimisen tukeen sekä ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon. Kasvatukseen ja koulutukseen kannattaa investoida.
