Yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa kunta- ja aluepolitiikalla

Joka kymmenes suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on yleisempää nuorilla – yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 % kokee yksinäisyyttä ja lähes neljäsosa korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on myös yksi suurimmista ikäihmisten terveysriskeistä. Yksinäisyys ei katso ikää, elämäntilannetta tai asuinpaikkaa.

Usein yksinäisyys jää näkymättömäksi, mutta sen vaikutukset ovat konkreettisia: yksinäisyys heikentää terveyttä, lisää psyykkistä kuormitusta ja voi johtaa syrjäytymiseen. Yksinäisyyden torjuminen on kansanterveyden sekä kansantalouden kannalta erittäin tärkeää. On hyvä ymmärtää, että yksinäisyyden torjuminen ei ole pelkästään yksilöiden vastuulla, vaan se on myös asia, johon voidaan vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla paikalisesti Hyvinkäällä ja Keusoten alueella.

Kunta- ja aluepolitiikalla voidaan luoda rakenteita, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Hyvinkäällä tämä tarkoittaa sitä, että palvelut pidetään lähellä, matalan kynnyksen kohtaamispaikat säilytetään ja toimintaa kehitetään sekä kirjastojen, nuorisotilojen ja asukastilojen roolia yhteisöllisyyden rakentajina vahvistetaan. Monipuolista harrastustoimintaa tukemalla voidaan myös ehkäistä yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Keusotella on myös keskeinen rooli yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien korjaamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden, perhetyön ja ikäihmisten palveluiden on oltava helposti saavutettavia – myös ilman lähetettä tai monimutkaisia prosesseja ja kriteereitä. Palveluiden pitää olla lähellä ja kaikille saavutettavissa.

Yhteisöllisyyttä rakennettaan ja ylläpidetään myös kolmannen sektorin toiminnalla. Hyvinkäällä on paljon aktiivista yhdistys- ja järjestötoimintaa. Järjestöt ja yhdistykset mahdollistavat monenlaisen harrastamisen ja vertaistuen toteutumisen Hyvinkäällä sekä Keusoten alueella. Kaupungin ja Keusoten on tärkeää tukea tätä arvokasta työtä tarjoamalla toiminta-avustuksia, tiloja ja yhteistyömahdollisuuksia.

Myös asuinalueiden suunnittelu vaikuttaa siihen, kokeeko ihminen kuuluvansa yhteisöön vai ei. Hyvinkään kaavoitus- ja rakennuspäätöksissä tulisi huomioida yhteiset pihat, puistot, esteettömyys ja eri väestöryhmien tarpeet.

Yksinäisyyden vähentäminen ei ole vain inhimillisesti oikein – se on myös taloudellisesti järkevää. Ennaltaehkäisevä työ vähentää myöhemmin korjaavien palveluiden tarvetta. Yksinäisyyden tehokkaan ennaltaehkäisyn toteuttamiseksi päätöksentekijöiltä vaaditaan ymmärrystä siitä, että yksinäisyys myös rakenteellinen ongelma – ei vain yksittäisten ihmisten haaste.

Samankaltaiset artikkelit

  • Rikkaiden veroalennukset eivät luo talouskasvua

    Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii miljardiluokan veroalennuksia yrityksille. Perustelut ovat tuttuja: talouskasvu ja niin sanottu valumaefekti, jonka paikkansapitävyys on useissa tutkimuksissa kyseenalaistettu. EK:n laskelmissa veroalennukset näyttäytyvät lähes automaattisena talouskasvuna, vaikka todellisuudessa vaikutus on kyseenalainen. Valumaefektillä tarkoitetaan oletusta siitä, että rikkaiden vaurastuminen hyödyttäisi myös köyhempiä esimerkiksi investointien ja työpaikkojen kautta. Useat taloustieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että…

  • Hallitus ajaa sotelaivaa karille

    Hallituksen politiikka pahentaa hyvinvointialueiden kriisiä. Jokainen hyvinvointialue on alijäämäinen, minkä takia alueiden on pakko tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Jokainen meistä on varmasti sitä mieltä, että toiminnan kehittäminen ja kestävä talouspolitiikka ovat kannatettavia asioita. Alueilla on kuitenkin käymässä nyt niin, että epärealistisen tiukka sopeuttamisaikataulu, sekä rahoitusleikkaukset ajavat sotelaivaa kohti karikkoa. Hyvinvointialueille on annettu säästötoimenpiteiden toteuttamiseen ja…

  • Lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen heikossa taloussuhdanteessakin

    Julkaistu Aamupostissa 11.9.2024 Hyvinkään kaupunki päätti käynnistää lähes koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan 8,5 miljoonan euron säästöjä vuosina 2025–2027. Neuvottelujen piirissä on jopa 200 työntekijää, ja toimenpiteet johtavat hyvin todennäköisesti palveluiden heikentämiseen, supistamiseen tai jopa lakkauttamiseen. Kaupungin säästölinjaan varaudutaan myös Hyvinkään varhaiskasvatuksessa, jokseenkin kyseenalaisin keinoin. Heti toimintakauden alkuun Kaupungin varhaiskasvatuksen johto muistutteli asiakkaitaan Hyvinkään…

  • Vaalitenttikauden startti ja koulutuspolitiikkaa

    Kevään vaalitenttikausi starttasi lauantaina erittäin tärkeän, ellei jopa tärkeimmän vaaliteeman äärellä. Nimittäin koulutuspolitiikan äärellä. OAJ:n järjestämässä vaalitentissä kuultiinkin monenlaisia näkökulmia koulutukseen ja sen tulevaisuuteen liittyen. Tentissä Minja Koskela kiteytti asian hyvin: Koulu on yksi hyvinvointivaltion kulmakivistä. Ja näinhän se on. Kasvatuksella ja koulutuksella on merkitystä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta. Eikä siinä…

  • |

    Kunta- ja aluepolitiikka on mielenterveyspolitiikkaa

    Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kymmenen viime vuoden aikana 12–17-vuotiaiden nuorten psykiatristen häiriöiden diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on lisääntynyt 50 %. Ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi koko 2000 luvun. Nyt jos koskaan tarvitaan oikeanlaisia poliittisia päätöksiä ja yhteistyötä, jotta ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon voidaan panostaa riittävästi. Mielenterveysongelmia voidaan hoitaa…

  • Kela-korvausten nosto on ideologista politiikkaa

    Hallitus päätti nostaa yksityisten terveyspalveluiden kelakorvausta. Vuoden 2024 alusta alkaen, kela korvaa yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan. Samalla hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suurenee 15,50 eurosta 30 euroon. Kelakorvausten noston hintalappu hallituskaudelle on yhteensä 500 miljoonaa euroa. Hallitus perustelee korvausten nostamista hoitojonojen purkamisella ja hyvinvointialueiden…

Vastaa