Lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen heikossa taloussuhdanteessakin

Julkaistu Aamupostissa 11.9.2024

Hyvinkään kaupunki päätti käynnistää lähes koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan 8,5 miljoonan euron säästöjä vuosina 2025–2027. Neuvottelujen piirissä on jopa 200 työntekijää, ja toimenpiteet johtavat hyvin todennäköisesti palveluiden heikentämiseen, supistamiseen tai jopa lakkauttamiseen.

Kaupungin säästölinjaan varaudutaan myös Hyvinkään varhaiskasvatuksessa, jokseenkin kyseenalaisin keinoin. Heti toimintakauden alkuun Kaupungin varhaiskasvatuksen johto muistutteli asiakkaitaan Hyvinkään taloussuunnitelmasta, ruokahävikkikustannuksista ja siitä, miten vaikeaa päiväkoteihin on saada työntekijöitä. Eikä siinä mitään, edellä mainitut ovat kyllä todellisia ongelmia, joihin pitää löytää ratkaisut, mutta ei lasten kustannuksella. Viestin oleellinen sanoma nimittäin olikin lähinnä se, että lasten huoltajia, jotka eivät tarvitse varhaiskasvatusta, joko työn tai opiskelun vuoksi toivottiin lyhentävän lapsensa hoitoaikaa.

On hyvä muistaa, että Suomessa, myös Hyvinkäällä, lapsilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen tarkoittaa sitä, että jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen huoltajan taustoista tai elämäntilanteesta riippumatta. Kaupungin säästöpaineet eivät tätä oikeutta muuta. Varhaiskasvatukseen saa osallistua tarpeen mukaisin hoitoajoin, vaikka huoltaja olisi työtön tai ei opiskele. Varhaiskasvatus ei ole pelkkä lasten säilöntäpaikka, jotta huoltajat voisivat käydä töissä. Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta, jossa painottuu pedagogiikka. Näiden tehtävien lisäksi varhaiskasvatuksella on myös muita merkittäviä rooleja, jotka helposti jätetään mainitsematta.

Varhaiskasvatus voi nimittäin olla erittäin tarpeellinen ennaltaehkäisevä tukitoimi koko perheelle. Päivä varhaiskasvatuksessa voi mahdollistaa työttömälle yksinhuoltajalle, uupuneelle tai mielenterveysongelmista kärsivälle tai pitkäaikaissairaalle huoltajalle erittäin tärkeää tukea lapsensa kasvatukseen ja arkeen. Jos huoltaja jää työttömäksi, subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen takaa sen, että lapsen ei tarvitse jäädä pois opetuksesta ja hoidosta huoltajan työttömyyden vuoksi.  Varhaiskasvatuksessa myös heikommassa asemassa olevalle lapselle annetaan mahdollisuus turvalliseen ympäristöön, jossa on läsnä turvallisia aikuisia ja kavereita, joita lapsen elämässä muuten olisi vähän. Laadukas varhaiskasvatus tukee huoltajia lapsen kasvatuksessa, sosiaalisten taitojen ja kielen kehityksessä huoltajien taustoista ja elämäntilanteista riippumatta.

Siksi on hyvin kyseenalaista, että huoltajia painostetaan rajaamaan lastensa hoitoaikoja säästösyihin vedoten.

Lapsille kuuluu oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen heikossa taloussuhdanteessakin!

Samankaltaiset artikkelit

  • |

    Kunta- ja aluepolitiikka on mielenterveyspolitiikkaa

    Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kymmenen viime vuoden aikana 12–17-vuotiaiden nuorten psykiatristen häiriöiden diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on lisääntynyt 50 %. Ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi koko 2000 luvun. Nyt jos koskaan tarvitaan oikeanlaisia poliittisia päätöksiä ja yhteistyötä, jotta ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon voidaan panostaa riittävästi. Mielenterveysongelmia voidaan hoitaa…

  • Hallitus ajaa sotelaivaa karille

    Hallituksen politiikka pahentaa hyvinvointialueiden kriisiä. Jokainen hyvinvointialue on alijäämäinen, minkä takia alueiden on pakko tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Jokainen meistä on varmasti sitä mieltä, että toiminnan kehittäminen ja kestävä talouspolitiikka ovat kannatettavia asioita. Alueilla on kuitenkin käymässä nyt niin, että epärealistisen tiukka sopeuttamisaikataulu, sekä rahoitusleikkaukset ajavat sotelaivaa kohti karikkoa. Hyvinvointialueille on annettu säästötoimenpiteiden toteuttamiseen ja…

  • Vaalitenttikauden startti ja koulutuspolitiikkaa

    Kevään vaalitenttikausi starttasi lauantaina erittäin tärkeän, ellei jopa tärkeimmän vaaliteeman äärellä. Nimittäin koulutuspolitiikan äärellä. OAJ:n järjestämässä vaalitentissä kuultiinkin monenlaisia näkökulmia koulutukseen ja sen tulevaisuuteen liittyen. Tentissä Minja Koskela kiteytti asian hyvin: Koulu on yksi hyvinvointivaltion kulmakivistä. Ja näinhän se on. Kasvatuksella ja koulutuksella on merkitystä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta. Eikä siinä…

  • Rikkaiden veroalennukset eivät luo talouskasvua

    Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii miljardiluokan veroalennuksia yrityksille. Perustelut ovat tuttuja: talouskasvu ja niin sanottu valumaefekti, jonka paikkansapitävyys on useissa tutkimuksissa kyseenalaistettu. EK:n laskelmissa veroalennukset näyttäytyvät lähes automaattisena talouskasvuna, vaikka todellisuudessa vaikutus on kyseenalainen. Valumaefektillä tarkoitetaan oletusta siitä, että rikkaiden vaurastuminen hyödyttäisi myös köyhempiä esimerkiksi investointien ja työpaikkojen kautta. Useat taloustieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että…

  • Yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa kunta- ja aluepolitiikalla

    Joka kymmenes suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on yleisempää nuorilla – yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 % kokee yksinäisyyttä ja lähes neljäsosa korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on myös yksi suurimmista ikäihmisten terveysriskeistä. Yksinäisyys ei katso ikää, elämäntilannetta tai asuinpaikkaa. Usein yksinäisyys jää näkymättömäksi, mutta sen vaikutukset ovat konkreettisia: yksinäisyys heikentää terveyttä, lisää psyykkistä kuormitusta…

  • Ammatillisten koulutusten tutkintoaikoja ei pidä lyhentää

    Valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti viestipalvelu X:ssä leikkausta ammatillisten koulutusten tutkintoaikoihin. Näkemys ei ole suinkaan uusi, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on ehdottanut aikaisemmin samaa. Toteutuessaan koulutusaikojen lyhentäminen olisi leikkaus, joka lisäisi erityisesti nuorten opiskelijoiden epätasa-arvoa, ja heikentäisi ammattikoulujen mahdollisuuksia selviytyä vastuistaan. Ehdotus kertoo ennen kaikkea siitä, että valtiovarainministeri tai budjettipäällikkö eivät tiedä mistä puhuvat. Koulutusaikojen leikkaaminen…

Vastaa