Kestävä Sote rakennetaan hyvinvointialueiden, osuuskuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöllä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava. Oikeistohallituksen likinäköinen talous- ja sosiaalipolitiikka on ajanut Sote-palvelut ennennäkemättömään kriisiin. Tällä hallituskaudella hyvinvointialueet on ajettu poliittisilla päätöksillä tilanteeseen, jossa niiden pitää valita mitä lakia rikotaan.

Oikeistolaisen politiikan taustalla on jalo ajatus siitä, että kasvavia sote-kustannuksia halutaan hillitä. Ratkaisuksi oikeisto on tarjonnut lähinnä leikkauksia palveluihin sekä palveluiden yksityistämistä. Kustannusten kasvua pitää toki hillitä, mutta kestävin keinoin. Palveluista leikkaaminen ja varsinkaan yksityistäminen ei sitä ole.

On ehkä hyvä todeta, että sote-kustannukset kasvavat ensisijaisesti siitä syystä, että väestö ikääntyy ja palveluntarve kasvaa. Toinen merkittävä syy löytyy ostopalveluiden käytön lisääntymisestä ja palveluiden yksityistämisvimmasta. Varsinkin yksityistämisen ajureina ovat toimineet oikeistolaiset hallitukset ja päättäjät.

Yksityistämisen yhtenä merkittävimmistä ongelmista voidaan pitää sitä, että vuosien saatossa sote markkinat ovat keskittyneet pääosin muutamalle isolle toimijalle. Ja näiden isojen toimijoiden pääasiallisena tavoitteena on voittojen tuottaminen pääomasijoittajilleen.

Suomessa on jo nyt liian monta esimerkkiä siitä, minkälaisiin tilanteisiin ja tragedioihin voittojen maksimoinnin tavoittelu voi ajaa. Tämän lisäksi markkinoiden keskittyminen muutamille johtaa kestämättömään hintojen nousuun ja palvelun tarjonnan eriarvoistumiseen.Voittajia ovat kansainväliset sijoitusyhtiöt ja häviäjiä palveluiden käyttäjät sekä suomalaiset veronmaksajat.  Bisnes, joka perustuu ihmisten hädälle ja avun tarpeelle, on yksinkertaisesti väärin ja kestämätöntä.

Kun puhutaan yksityistämisestä ja palveluiden ostamisesta, jostain syystä usein turvaudutaan vanhoihin vaihtoehtoihin: Suuriin terveysjätteihin. Hyvinvointialueiden päättäjillä tulisikin nyt löytyä  rohkeutta kyseenalaistaa tätä yksityisten terveysjättien valta-asemaa ja löytää kestävämmät ratkaisut sotepalveluiden tuottamiseen.

Vanhan kaavan mukaiselle yksityistämiselle on kuitenkin jo nyt olemassa erilaisia vaihtoehtoja. – Vaihtoehtoja, jotka säilyttävät palvelut lähellä kansalaista, eivät perustu voittojen maksimointiin ja ovat demokraattisesti johdettuja.

Yksityistämisen vaihtoehdot

Ensimmäinen askel on oman palvelutuotannon vahvistaminen. Hyvinvointialueilla pitää löytää ratkaisuja, joilla parannetaan työoloja, maksetaan elämiseen riittävää palkkaa ja pidetään huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja tätä kautta nostetaan sote-alojen veto ja pitovoimaa.

Sote-palveluissa ennaltaehkäiseviin toimiin panostaminen, kuten se että lääkärin vastaanotolle pääsee säädyllisessä ajassa tai mielenterveysongelmiin saa apua nyt eikä vasta puolen vuoden päästä, ovat toimia, jotka vähentävät kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Tähän tarvitaan kuitenkin lisää omia resursseja, joita tulisikin nyt aktiivisemmin vahvistaa hyvinvointialueilla.

Toinen ratkaisu on kolmannen sektorin eli järjestöjen hyödyntäminen palveluiden tuotannossa. Suomessa Sote järjestöt tekevät jo nyt paljon hyvinvointityötä ja tuottavat paljon tarpeellisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kolmas sektori on korvaamaton osa yhteiskunnan palveluverkostoa.

Osuuskuntien merkitys

Ja kolmanneksi, yksi kestävin ratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on sosiaalisten osuuskuntien hyödyntäminen palveluntuotannossa.

Osuuskuntien eli osuustoiminnan ideana on yritys, jonka omistaa jäsenyhteisö esimerkiksi työntekijät ja/tai asiakkaat. Myös yritykset ja julkiset toimijat voivat perustaa osuuskuntia. Tavoitteena on tarjota omistajille eli jäsenille järkevään hintaan heidän tarvitsemia palveluita.

Osuuskunnat tuottavat palveluita sillä periaatteella, että toiminnan tulee olla kannattavaa, mutta se ei perustu voittojen maksimointiin. Ylijäämästä käytetään yleensä merkittävä osa osuuskunnan kehittämiseen.

Lisäksi Osuustoimintayrityksillä on vahva paikallinen sidonnaisuus. Ne tuovat aina paikallisesti elinvoimaa, työpaikkoja ja ovat kiinnostuneita paikallisyhteisöjen hyvinvoinnista. Myös verohyöty koituu yrityksen lähelle.

Osuuskunnat sopivat siis erinomaisesti Sote-palveluiden tuottamiseen, koska toiminta ei perustu voittojen maksimointiin, on paikallisesti sitoutunutta, tarpeeseen vastaavaa toimintaa ja osuuskunnan päätöksenteko on demokraattista.

Hyvinvointialueiden tulisikin tarkastella osuuskuntien hyödyntämistä palveluiden tuottamisessa, pörriäisten ja mehiläisten sijaan. Mallia voi ottaa esimerkiksi Ruotsista tai Italiasta. Näissä ja muissakin Euroopan maissa on nähty, että osuuskunnat voivat paitsi täydentää julkisia palveluita, myös luoda uusia innovatiivisia tapoja tuottaa niitä.

Yhteenveto

Kestäviä Sote palveluita ei voida rakentaa pelkkien terveysjättien varaan. Hyvinvointialueilla olisi halutessaan mahdollisuus rakentaa sosiaalisesti kestäviä, ihmisten tarpeisiin vastaavia palveluita, jotka pohjautuvat aidosti yhteisöllisyyteen, paikallisuuteen ja demokraattisuuteen.

Vahva oma palveluntuotanto, kolmas sektori sekä osuuskunnat tarjoavat meille vaihtoehtoja, jotka yhdistävät inhimillisyyden ja tehokkuuden ilman voittojen maksimointia. Valitsemalla kestäviä ratkaisuja, kuten osuuskuntia, sote-palveluiden tuotannossa voimme rakentaa parempia palveluita ja vahvempaa yhteiskuntaa!

Teksti muokattu puheesta, joka pidetty Tampereella 12.1.2025